FM-kesä 2015 – Jukka Kotovirta, Helsinki

 

Tämän artikkelin ilmestyessä käy taas melkoinen kuhina. Antenneja korjaillaan, vastaanottimia testaillaan. Unelmointi kesän hurjista FM-keleistä on täydessä käynnissä. Harvemmin kesän supersatunnaiset Es-kelit eli Essit kuitenkaan osuvat juuri siihen kohtaan kuin toivoisi. Viime kesää riivasi kovin huono alkukesä, mutta sitten kun kausi tuntui olevan jo taputeltu, näyttikin Essi elokuun puolivälissä vielä kyntensä hienolla keliesityksellä. Kesäkokouksen FM-paneelissa 17 diksaria osallistui äänestykseen, jonka tuloksena kausi 2015 sai keskimääräisen arvosanan 2,8 asteikolla 1-5. Näin jälkikäteen lukua voisi kesiksen jälkeisten kelien perusteella vielä korjata ylöspäin.

Alkukesä

Yö saapuu Utöseen ja meren yllä näkyy maan varjo. Antennit vasemmalta oikealle: 16-elementtinen Körner etelään, 5-elementtinen laajakaista brittilinkeille ja 6-elementtien OIRT-harava itään. (Kuva: JTK)

 

Toukokuun alku oli kovin aktiivinen, mikä ei vanhan perimätiedon mukaan tietänyt hyvää. Megatykkejä, mm. BBC:tä kuulolle tuoneita pikkuavauksia oli vapun jälkeen useana päivänä. Varsinaisesti kausi korkattiin 14.5, jolloin jopa Helsingin horisontissa kuului tsekkejä ja sitä seurasi parin päivän tökkimää ympäri Eurooppaa. Joka vuosi tuntuu siltä, että Essi on erityisen kiintynyt johonkin tuntemaani henkilöön, eri vuosina aina eri tapauksiin. Tarkoittaen sitä, että juuri tuon henkilön tavatessani kännykkä pimahtaa kelihälyistä. Yhtenä vuonna se oli sulkapallokaverini, jolloin peleistä ei tahtonut tulla mitään. Kesällä 2015 vuorossa oli eräs asiakkaani, jonka strategiapäivän suunnittelupalaveri (29.5.), itse päivä (2.6.) ja vielä sen purkutilaisuus (17.6.) keräsivät sankasti Whatspp-hälyjä.

Muutenkin työt pilasivat kesäkuun kuunteluitani, kun perinteinen Utön peditionikin piti jättää kesken pahasti ennen aikojaan erään asiakasvalmennuksen takia (sekin eli 9.6. oli pienoinen kelipäivä ja nimenomaan Utössä, jossa kuultiin tunisialaisia). Mutta mennään hetkeksi takaisin Utön peditionin alkuun. Saavuimme JUSsin kanssa paikalle jälkijoukkona 4.6. Ystävällinen tiimi oli koonnut antennit meidänkin puolestamme ja oli mukava istua valmiiseen pöytään. Toin mukanani uudet PMR-puhelimet kelihälyjen nopeaan välittämiseen tuvasta toiseen. Tökkökeleillä kun käy useinkin niin, että keli ehtii jo tippua sillä aikaa, kun lähimpänä istuva joutuu kipaisemaan naapuritupaan karjaisemaan muut hereille. Ensimmäinen testi puhelimella lähti noin 1640 UTC, jolloin huusin leikilläni: “Marokkoa ja Sisiliaa!”. Noh – ei mennyt kauaakaan, kun italoja alkoi oikeasti tihkua bandille. Post mortemissa selvisi, että suuri osa niistä oli juurikin sisilialaisia. Klo 1654 osuin taajuudelle 88.7 kuuntelemaan hieman outoa brittiaksenttia. Hetken päästä tuli mainokseen liittyvä webbiosoite “dot malta dot com” ja kieli vaihtui seuraavaan mainokseen mentäessä maltaksi. Huusin täysiä puhelimeen “Vibe FM! Malta! – oikeesti!!!” En tiedä uskoivatko kaverit minua, puhelimesta kuului takaisin “joojoojoo”-kommentteja. Näin käy kuin vanhassa sadussa kun “huutaa sutta” aiheetta.

Tuuletus Maltan kuulumiselle. Petatulla sohvalla MB, JTK, JY; takana JJS ja JJK. (Kuva: JUS)

 

Utö16-pedition oli muutenkin onnistunut sillä pikku tökkimien 11-12.6 jälkeen saatiin lähtöpäiväksi 14.6 intensiivinen ja erinomainen Ranska-avaus. Perinteisesti Essi on muistanut leirin purkajia keleillä, mutta nyt ehdittiin kuitenkin saada parhaat palat talteen. Oli alku millaista oli, niin kesäkuun loppupuoli oli hienoa keliaikaa. Oikeastaan voi katsoa, että keliputki kesti koko ajanjakson 20-27.6. Juhannuspäivänä 20.6 aloiteltiin italokeleillä ja 21.6 oli yksi intensiivisimmistä ja pitkäkestoisimmista spanskikeleistä koskaan, mukana myös paljon harvinaisia etelän ranskalaisia. Juhlat olivat lähinnä lounaisrannikolla, mutta asemia tihkui kyllä muuallekin Etelä-Suomeen. Kaukaisempia ranskiksia ja mm. Palma de Mallorcan asemia kuului myös 22.6 aamulla. 23-24.6. mentiin pikkuavauksilla, mutta 25.6 illaksi saatiin mainio Balkan-keli, jonka polttopisteessä oli Vojvodina. Tämä keli ei ylettynyt lounaaseen ollenkaan, mutta puski kyllä Helsinki-Kitee -akselille täysiä. Kerran niinkin päin että lounaassa jäädään jotain ilman! Lounaassa sitä vastoin nautittiin upeista Benelux-keleistä ihan yläbandilla saakka. Ja salama iski kaksi kertaa samaan paikkaan, sillä Belgian ja Hollannin pikkuasemista päästiin nauttimaan myös 26.6 illalla, ehkä vieläkin intensiivisemmällä ja laajemmalle Suomeen ulottuneella avauksella. Nyt oli keleissä sähäkkyyttä niin kuin kultaisissa muistoissa! Putki päättyi sitten hieman yllättäen 27.6 aamupäivän laiskoihin Kreikka-keleihin.

Heinäkuun hellittelyä

8.7 olin aamulla aikaisin Ateenan/Pireuksen satamassa menossa lautalle ja suuntaamassa kohta Kreikan saaristoa. Ensimmäiset hälyt saapuivat jo kello 5.58 paikallista eli Suomen aikaa. Ja keliä tänä päivänä todellakin piisasi. Monille tämä Balkania ja Ukrainaa/Venäjää ristiin rastiin ratsannut pitkäkestoinen ja monihuippuinen keli oli vuoden paras ja se myös toi eniten lokauksia on-line-lokiin (eli yli 600 kpl). Lohtua missatuista keleistä sain itse 16.7 kohtuullisella Balkan/Italia -avauksella, joka tarjoili ehkä kesän voimakkaimmat signaalit – mm. 88.6:lla tuli pitkään Radio Capital vain neljän kilometrin päässä lähettävän Grooven paikalla. Jäin kuuntelemaan taajuudella 100.8 aivan kummallisella soundilla lähettänyttä asemaa joka idasi ”La radio dell’Apennino – telefono 0534 31 116”. Kyseessä oli RDM – Radio Dimensione Musica, Silla di Gaggio Montanosta, Bolognan ja Firenzen välimaaston vuorilta. Asema on aloittanut jo vuonna 1976 alunperin nimellä Radiodiffusione Monte Acuto delle Alpi, jolla nimellä TIL kuuli aseman jo vuonna 1984. Historian kaikuja jos mikä ja antoi paljon uutta virtaa usein niin puiseviin italokeleihin. Muutama vuosi sitten Sienasta Firenzeen autolla matkatessa ihmettelinkin ihan outoja asemia, ja niitä tuntuu näissä vuoristokylissä edelleen olevan ikään kuin muinaisjäänteinä ajalta ennen Suurta Ketjuuntumista.

 

Normi-italoja kirjoittajan putkella “Punavuoren vastaanottokeskuksessa” 16. heinäkuuta: Ylärivissä megaketju Rete 101 (varmaankin FC-tx) ja vähän harvinaisempi Radio Centrale (FC-tx). Alarivissä Radio Record (FC-tx) sekä Radio Mater (AN-tx), jonka lähetys oli mono.

Elokuun kesiskuumetta

7.8 aamulla pukkasi kesän jälkeen ensimmäisiä palavereja, ja tietysti silloin pukkasi myös kelihälyjä. Ruokatunnilla päästiinkin kohtuu mukavalle turkkilaisavaukselle. Oli kesisperjantai ja olin sopinut tapaavani KSK:n Tikkurilan asemalla ja suuntaavamme siitä ARMin kyydillä kohta Gustavelundia. Kun kelikin näytti hyytyvän iltapäivän koettaessa, suljin laitteet, revin antennit ukkosen pelossa irti ja suuntasin junalla kohta Tikkurilaa. Tästähän Essi heti riemastui ja Tikkurilan asemalla puhelin paukkui hälyistä Romaniaan ja Länsi-Ukrainaan ja kelikartta roihahti tulipunaiseksi juuri “oikeasta kohdasta”. En kuitenkaan enää kääntynyt takaisin. Yritimme kuunnella ARMin autoradiolla ja lopulta pääsimmekin klo 1300 UTC uutisille romaniaksi taajuudella 88.8 – todennäköisesti kyseessä oli Radio Romania Aktualitati, vaikka idiä ei saatukaan. Kyseessä oli kuitenkin KSK:n ihka ensimmäinen FM-asema! Gustavelundin pihalla piskuisella korvalappuradiolla tuli bandin täydeltä Romaniaa, mutta kelit hyytyivät jo ennen lipunnostoa. Perinteistä kesiksen kelirauhaa ei kunnioitettu, sillä jonkinmoista keliä saatiin myös lauantaille 8.8 iltajuhlallisuuksien aikaan ja kotiinpaluun ajaksi ja jälkeen sunnuntaille pitkäkestoinen, mutta silti varsin tukkoinen Balkan/Italia avaus. Tästä vedin jo johtopäätökset, että kausi oli sitten siinä, mutta niin vain yksi kesän parhaista päivästä lipsahti ohi tutkan vielä seuraavana lauantaina 15.8!

Essi saapuu kesikseen. Kovat kelit MUF-kartalla juuri kesäkokouksen alla.

 

Syksylläkin kuului

Syksy oli suotuisa tropojen suhteen ja niitä riitti tasapuolisesti muuallekin kuin lounaisrannikolle. Myös Auroraa, Aurora-Essiä ja oikeaakin Essiä esiintyi vuodenvaihteen ympärillä. Tästä enemmän lokipalstojen puolella.

Taas kohta mennään

Kesälle 2016 haaveilen Utön peditionin aikaan eli kesäkuun toiselle viikolle osuvasta putkesta, jolloin asemia tulisi paukkumalla päivästä toiseen. Näin oli viimeksi vuonna 2010. Sitä ennen ainakin vuosina 2006, 2000, 1997, 1989, 1987 ja 1985 oli kesäkuussa kovat juhlat. Eli olisiko tänä vuonna jo aika? Ei varmaankaan, mutta ainahan voi toivoa. Ennen sanottiin, että Suomessa syntyminen on lottovoitto; nykyään, että eläminen täällä *vaatii* lottovoittoa. Mutta vain veikaten voit voittaa. Kannattaa siis laittaa kupongit vetämään, jos vaikka tulisi historiallinen Essikesä Suomeen.