Press "Enter" to skip to content

Kesällä Korkeilla Laineilla

JKZ:n Kesällä Korkeilla Laineilla, mietteitä nykyaikaisesta ULA-Kuuntelusta. Alkuperäinen lyhentämätöän versio julkaistu Kantoaalto-lehdessä 2/1997 ja alla oleva julkaistu puolestaan Jounin omalla sivustolla julkaistaan nyt myös FMDX.tk – sivustolla. Julkaisuluvasta ja artikkelista kiitokset! Artikkelia on hieman ajanmukaistettu ja päivitetty JJH:n toimesta 9.4.2013

Kesällä Korkeilla Laineilla – Jouni Keskinen, Pirkkala

Seuraavilla riveillä on tarkoitus käydä läpi ULA-DX-kuuntelua pääpiirteitä vakavamman harrastajan näkökulmasta. ULA-kuuntelijan kulta-aikaa ovat kesäkuukaudet ja tässä artikkelissa keskitytäänkin nimenomaan kuunteluun kesällä Es-keleillä. En tässä yhteydessä käsittele erityisemmin Es-kelien teoriaa tai syntytekijöitä. Todettakoon kuitenkin että vielä nykyäänkin tuntuu puuttuvan perustutkimus, jonka perusteella Es-kelien syntyä pystyisi edes jossain määrin ennustamaan. Viime aikoina on harrastajapiireissä puhuttu niin meteorien kuin ukkosrintamienkin vaikutuksesta Es-kelien syntyyn, mutta mitään kovin vedenpitävää teoriaa ei tällekään pohjalle ole syntynyt. Ylemmän ilmakehän sääilmiöistä ei yksinkertaisesti liene tarpeeksi tietoa, jotta Es-pilvien synty pystyttäisiin pätevästi selittämään. Es-kelien synty ja ennustaminen voisi olla mainio gradun aihe jollekin meteorologian opiskelijalle, sillä empiirisestä havaintomateriaalista ei ole pulaa.

Yleistäen voidaan sanoa että Es-kelejä esiintyy Suomessa touko-elokuussa valoisaan vuorokauden aikaan. Edellinen yleistys on jotakuinkin yhtä pätevä kuin ranskan kielioppisäännöt, sillä siihen on helppo löytää poikkeuksia. Esimerkkinä epätavalliseen vuodenaikaan osuneesta Es-etenemisestä käy 3. helmikuuta 1996 havaittu Es-skippi. Kelien aikana esim. Tampereella oli pakkasta noin -10ºC. Kokemukseen perustuen Es-keleistä voi sanoa, että ne esiintyvät varsin yleisesti kahden tai jopa useamman päivän putkina. Es-skippi voi alkaa aluksi varsin vaatimattomasti ja heikoin signaalein, mutta voimistua seuraavana päivänä voimakkaaksi koko päivän kestäväksi keliputkeksi ja tarjota vielä kolmantena päivänä ns. rääppiäiskelit. ”Keliputken” jatkuessa ja heijastavan Es-pilven liikkuessa myös kelien suunta voi siirtyä vähitellen Venäjältä läpi Euroopan Brittein saarille. Yleisimmin kelien suunta tuntuu kulkevan idästä länteenpäin mutta toisinaan käy myös niin. että kelit hyppäävät nopeasti vaikkapa Ranskasta Balkanille. Tämä tosin saattaa johtua siitä, että Euroopan yläpuolella on yhtäaikaa useampia Es-pilviä, joista signaalit pääsevät heijastumaan. Useampipäiväisiä keliputkia havaittiin kesällä 2000 mm. 9-13 kesäkuuta ja 10-13 sekä 24-25 heinäkuuta. Hieman heikompi Es-skippi ajoittuu usein aamupäivään tai iltaan ja heikkenee vähitellen keskipäivän jälkeen tai auringon laskiessa. Voimakkaimmillaan Es-asemia kuuluu läpi päivän ja toisinaan aamupäivän keli jatkuu pienen siestan jälkeen illalla suuntautuen usein eri alueelle kuin aamupäivällä. Toisinaan Es-kelit jäävät myös tulematta. Täysin ilman Es-kelejä ei ole tiettävästi suomalaisen ULA-kuuntelun historiassa minään kesänä jääty, mutta esimerkiksi vuosien 1997, 1999 ja 2008 heinäkuut olivat erittäin huonoja Es-kuukausia.

Verrattaessa ULA-kuuntelua vaikkapa keskiaaltokuunteluun löytyy molemmista plussia ja miinuksia. Tavallisen ihmisen näkökulmasta kelit ULA-alueella esiintyvät ns. inhimilliseen aikaan. Toisaalta tammikuussa aamuyöllä keskiaaltoja päivystämään nouseva kuuntelija voi harjoittaa harrastustaan varsin häiriöttä, kun taas kesäkuukausina päiväsaikaan normaalin elämän DX-kuuntelulle aiheuttamat ”häiriötekijät” ovat voimakkaimmillaan. Kuten mainittua Es-keleille on ominaista vielä keskiaaltokelejäkin huomattavasti vaikeampi ennustettavuus. Tämän takia esimerkiksi ULA-peditionien eli kuunteluretkien järjestäminen on hankalaa sillä Es-kelien osuminen peditionin ajankohdaksi on täysin onnenkauppaa. Laitteistonsa puolesta ULA-kuuntelua on halpaa AM-kuunteluun verrattuna. Suurin osa ULA-kuuntelijoiden käyttämistä vastaanottimista irtoaa nettihuutokaupoista 50-160 € hintaan. ULA-vastaanottimia saa siis hyvän liikennevastaanottimen hinnalla 4-5 kappaletta! Toki tällaiset ULA-vastaanottimet vaativat pientä modifiointia, esim. kapeampien suotimien vaihtoa, mutta modifikaatioille on yleensä tarvetta myös kalliissa AM-puolen liikennevastaanottimissa. Uusimpana tulokkaana ilmestyi Sonylta laadukas Sony XDR-F1HD, jonka hankintakustannus tulleineen on n. 100 €-luokkaa. XDR-F1HD soveltuu sellaisenaan ilman modifiointia FMDX-kuunteluun, joten laite on erinomainen hankinta myös aloittelevalle kuuntelijalle. Update 2013: F1HD-mallia ei käsittääkseni enää valmisteta, joten etsintä kannattaa aloittaa eBay:sta. Jos pikkurahasta ei ole pulaa käy vaihtoehdoksi Perseus SDR vastaanotin FM+ lisäpalikalla. Tehokkaaseenkin ULA-kuunteluun soveltuva 8-elementtinen yagi-antennin saatavuus suomesta on tätä nykyä hieman kiven alla ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää hommata antenni ulkomailta. Erinomaisia vaihtoehtoja Triaxille ovat brittiläisen InnovAntennas:n OP-DES-yagit. Toki voi tyytyä vähempiinkin elementteihin, jolloin mm. 5- ja 3-elementtisiä yageja löytyy myös suomalaisista kaupoista tai jos olet kätevä käsistäsi voi antennin rakentaa myös itse. Ohjeita voi kysäistä vaikkapa foorumillamme. Tällaiset antennit vaativat luonnollisesti alleen sopivan maston sekä tai vastaavan sijoituspaikan sekä mielellään myös kääntömoottorin, mutta tällainen setup on silti varsin helppo pystyttää verrattuna keskiaaltokuuntelun vaatimiin satojen metrien lanka-antenneihin.

RDS-tekniikan tuloa ULA-kuuntelun apuvälineeksi ei voi liikaa korostaa. Vilkaisu esim. yli kymmenen vuoden takaisiin Tampereen ULA-lokeihin riittää: Vaikka kuuntelijoita on ollut enemmän ja kelitkin ovat olleet kohdallaan, ei lokien pituus yllä lähellekään nykyisiä. RDS:n merkitys korostuu erityisesti kuunneltavien asemien nopeassa tunnistamisessa ja kiinnostavien asemien suodattamisessa tavallisten valtakunnallisten- ja ketjuasemien seasta. Vaikka DX-kuuntelun ’oppikirjan’ mukaan asema on identifioitu vasta kuullun asemakuulutuksen perusteella, käytännössä asema on RDS-koodin avulla usein sataprosenttisesti tunnistettavissa sekuntien sisällä taajuudelle tulosta. Näin voidaan nopeasti etsiä bandilta kiinnostavat asemat ja keskittyä niihin, kun taas ilman RDS-toimintoa aikaa kuluu runsaasti kuuntelijalle ennästään tuttuja ja ns. hilseasemia kuunneltaessa. Toki myös Euroopan ULA-asemista saatavissa oleva informaation on koko ajan lisääntynyt esim. Internetin tarjoamien mahdollisuuksien myötä. ULA-dixailijan raamattu Timo Leponiemen ja myöhemmin Bo-Kristian Lindqvistin ansiokkaasti kokoama European FM Handbook ei ikävä kyllä ole ilmestynyt vuosiin. Tilalla tosin on varsin laadukas ja kattava nettisivusto: FMLIST. Unohtaa ei kuitenkaan edelleenkään voi oman kuuntelupaikan ULA-bandin tuntemusta. On tärkeä tietää mitkä taajuudet ovat koti-QTH:ssa vapaita ja mitkä varattuja, sillä Murphyn lain mukaan YLE lähettää italomusaa italokeleillä, Ranskiskeleillä on Chanson-ilta ja serbialaista kansanmusiikkia jugokeleillä.

ULA-kelien ennustamattomuuden takia kelien havaitseminen vaatii säännöllistä päivystystä. Itse olen hoitanut kelien päivystyksen jo parina kesänä pitämällä vastaanotintani auki lähes tauotta kesäkuukausien ajan. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita jatkuvaa radion vieressä istumista. Vastaanottimeni oli viritettynä jollekin ULA-bandin alapäässä olevalle tyhjälle taajuudelle. Jos jokin Es-asema taajuudelle nousi jäi sen RDS talteen vastaanottimen muistipaikkaan ja näytölle, josta se oli nähtävissä kun itse kuuntelija sattui paikalle. Näin ei kuitenkaan taattu sitä, että itse kuuntelija olisi paikalla juuri kelien aikana. Tähän pulmaan auttaa parhaiten kahden tai useamman kuuntelijan kelirinki, jossa kuuntelijat välittömästi Es-keliä havaitessaan informoivat muita. Viime vuosina DX-Sherlock – Sporadic-E clouds location and estimated MUF real time map on muotoutunut tärkeäksi apuvälineeksi kelitarkkailussa, vaikkei se täysin korvaakaan aktiivista päivystämistä ja hälytysrinkiä, niin kuitenkin varsin erinomainen lisäapu kelien tarkkailuun. FMDX – kuuntelijoita kokoontuu nykyään myös Facebookissa FMDX.tk-ryhmässä, jonka chat-toiminnon kautta pääsee mukavasti sisälle kelitarkkailuun.