FM-kesä 2008 – “It’s a cruel, cruel summer” – Jukka Kotovirta, Helsinki

Liekö pilkkuminimi, kasvihuoneilmiö vai pankkikriisi vienyt meiltä kelit, sillä viime FM-kesä oli monien mielestä huonoin koskaan. Muutamia maukkaita hetkiä mahtui silti mukaan etenkin niille onnellisille, jotka pääsivät kesäkuun ja elokuun arkipäivinä kuulolle.

Lupaava alku.

Kesän kelien pääasiallinen aiheuttaja Sporadinen E eli Es aktivoituu tyypillisesti toukokuun puolivälin jälkeen. 24.5 kuultiin muutama spanski ja 25.5 oli jo kohtuullisen hyvä päivä etelärannikon asukeille. Varsinainen ilotulitus saatiin 28.5 illalla, jolloin toista tuntia kuultiin ensi kerran asemia Kreikasta, Turkista ja Balkanin maista. Erotuksena kesällä 2007 samaan suuntaan vallinneille tikkukeleille oli nyt se, että nyt oli bandi auki ylös saakka ja heikkotehoisetkin asemat kuuluivat vahvasti, kun keli vain natsasi kohdalleen.

Kesäkuun alku tarjosi jonkinmoisen keliputken, jonka parasta herkkua oli 2.6 päivällä saatu pitkä avaus Uralille ja Volgan mutkaan. Monta venäläisasemaa kuultiin nyt ensimmäistä kertaa, mm Jan-Mikael Nurmelan ja Janne Heinikankaan työvoittona idaama Russkoje Radion Nizhni Novgorodin paikallisohjelma.

Harri Kujala, Jukka Soini ja Jussi Suokas järjestivät FM-peditionin Utöseen ja pääsivät heti italokeleille Lisää juttua aiheesta täällä: www.uto-fmdx.blogspot.com. 7.6. Allekirjoittanutkin luuli että sinänsä kohtuullisesti kuuluneet italialaiset olisivat alkusoittoa jostain suuremmasta, mutta Es-kelihanat lyötiinkin tylysti kiinni. Lohdutukseksi pedisläisille saatiin kuitenkin laadukasta Itämeren tropoa Kaliningradiin ja Baltian maihin.

Keskikesä – hieno nousu ja kauhea kuilu!

Kesän kiintoisimmat kelit saatiin 25-26.6. Kelien järjestys oli sikäli poikkeava, että kun tavallisesti kelit kulkevat idästä länteen, nyt kuului ensimmäisenä päivänä lähinnä ranskalaisia ja hollantilaisia ja toisena päivänä turkkilaisia ja kreikkalaisia.

26. päivän kreikkalaiskelit olivat todella huikeat etelärannikolla, mutta hyytyivät jo Pirkanmaan korkeudelle noustaessa. Itse olin luvannut mennä aamulla torikahville ja seurasin kauhulla ennen lähtöä yhä ylemmäksi nousevia turkkilaisia. Keleille ehti kuitenkin mainiosti mukaan vielä kahvittelun päätteeksi. Aamun leivoksia oli mm kozanilaisen Klik FM:n pitkä ensikuuluminen 98.5:llä, jonka päälle sokerikuorrutuksena vielä kreetalainen Seventh Sky onnistui heittämään jinglen.

Tässä kohtaa seurasi sitten lokivihkoissa heinäkuu… voi niitä pettymysten päiviä, kun aamu toisensa jälkeen valkeni kelittömänä. Eräät kuuntelijat tappoivat aikaa Messengerissä sanoittamalla iskelmiä uudestaan tyyliin “Katson autiota alabandia”. Brittikelitkin kuihtuivat vain viivoiksi amatöörien 6 metrin kusokartoilla. Kelejä kyllä esiintyi Euroopassa, mutta liian monet kelit kiersivät kovin eteläistä reittiä.

Loppuhuipennus.

Vanhan sanonnan mukaan kesä kuivaa minkä kasteleekin. Lohtua heinäkuun kärsimyksiin saatiin kuitenkin odottaa elokuun puoliväliin saakka.

14.8 aamupäivällä alkanut hoiperteleva Balkan-keli ei odotuksista huolimatta suostunut kuolemaan pois, vaan muuttui upeaksi avaukseksi Turkkiin ja vähän muuallekin. Usein tuntuukin, että ne parhaat avaukset syntyvät tilanteista, joissa epämääräinen keli jää ikäänkuin “muhimaan” – näinhän kävi myös 15.7.2007. Nyt etenkin Istanbulin alueelta kuultiin paljon FFF:iä muun muassa Marko Weckin ja Jorma Mäntylän toimesta.

Pisteenä i:n (improbatur) päälle sunnuntaille 17.8 saatiin hyvin erikoinen yhdistelmä Es:ää (Serbiaan ja Italiaan) ja tropoa (Moskovaan). Moskovalaisia kuultiin toistakymmentä saaristossa ja Itä-Suomessa, etenkin Jari Korhonen kunnostautui moskovalaispajatson tyhjentäjänä.

Joka kesä tuntuu nostavan aina jonkun aseman erityiseen valokeilaan. Itselleni se oli tänä kesänä Suomessa aikaisemmin kuulumaton belgradilainen Radio Tri, jonka laadukas dancen jytke valtasi taajuuden 95.8 useaan otteeseen alkukesästä. Parhaiten se kuitenkin kuului 17.8, jolloin osasin jo kytätä muitakin belgradilaisia hyvällä menestyksellä.

Sherlockilla keleille.

Sherlock eli EA6VQ:n ylläpitämä amatöörien reaaliaikainen VHF-UHF -kelisivusto osoitteessa http://www.vhfdx.net on oivallinen päivystysapu ulakeleille kurkottaville. Uutuutena palveluihin lisättiin vuosi sitten MUF-kartta, joka laskee 28, 50, 70 ja 144 MHz:n yhteyksien ja havaittujen yhteysvälien pohjalta suuntaa-antavan arvion korkeimmasta käyttökelpoisesta taajuudesta. Silloin kun sopiva MUF-numero löytyy yhteyden puolivälistä, ollaankin jo keleillä.

MUF-kartta osoitti voimansa kesällä 2008 kun sitä säännöllisesti seurasin. Johtuen hamssibandien rajoituksista (50 megaa ei laajalti käytössä Venäjällä, 70 megaa käytetään lähinnä UK:ssa jne) ihan kaikkia kelejä ei tauluun ilmesty ja usein kartta näyttääkin liian matalaa MUFfia. Esimerkiksi jos Keski-Puolan päällä roikkuu 70 megaa ilmoittavia ruutuja, on ainakin alabandi jo varmasti auki Helsingistä Italiaan.

Minimin jälkeinen Es-kesä 2009

2009 kesällä joutuvat Suomeen hankitut lukuisat uudet Sonyt kovalle koetukselle. Auringonpilkkuminimi on edelleen ollut päällä ja odotammekin hieman kauhunsekaisin tuntein, missä kunnossa Sporadinen E on tulevana kesänä. Lohdutuksena voi kuitenkin todeta, että tilastollista korrelaatiota Sporadisen E:n ja auringonpilkkujen yhteydestä ei ole kuitenkaan pystytty löytämään. Joten uskallan kyllä luvata vauhtia ja vaarallisia tilanteita tulevallekin kesälle.