Kesä, kärpäset… ja FM!                                                                                             

Jukka Kotovirta, Helsinki

Kesällä kelit ovat vaisuja matalammilla taajuuksilla. Mutta FM-bandi aktivoituu ja tarjoaa asemia kaikista ilmasuunnista – kunhan vain kelit osuvat kohdalleen. FM tarjoaa vaihtelua niin rankkikunkuille kuin sohvasurffareillekin, sillä ennen kuulemattomia asemia piisaa ja kelit tarjoavat aina mielenkiintoista vaihtelua ja yllätyksiä. Myös kirvelevät pettymykset kuuluvat FM-harrasteeseen, joten sitä ei suositella heikkohermoisille.

 

Kesä 2016

 

Perinteiseen tyyliin kesiksen keliäänestyksessä marmatettiin huonoja kelejä ja kesä saikin keskimääräisesti vaatimattoman arvosana 2,5 (asteikolla 1-5). Kesä ei kuitenkaan vielä ollut silloin ohi ja kelien jumalatteremme kostikin haukkumiset välittömällä laadukkaalla italoavauksella illan huutokaupan aikaan… Loppusaldo kesästä jäikin sitten ihan kohtuulliseksi, kuten oheisesta graafista voi nähdä.

 

Brittiläisen amatöörisivuston More Miles on VHF keräämä automaattitilasto 2000-luvun kesistä. Vastaa hyvin suomalaisten FM-kuuntelijoiden kokemuksia. Merkille pantavaa on, että pilkkumaksimien (2001, 2013) jälkeen ollaan oltu aina ihan pohjilla. Toivoa sopii, että pääsisimme pian takaisin nousukauteen…

 

Toukokuun loppuun saatiin perinteinen pitkä kelikausi, joka kuitenkin normaaliin tyyliin oli tukkoinen korkeammilla taajuuksilla eli FM:llä ja avaukset olivat pääosin lyhyitä.  Putki loppui kuitenkin vahvaan pajatson tyhjennykseen itäsuunnasta 30.5, jolloin venäläisiä tuli käytännössä koko päivän aina 108 megaa myöten.

 

Kesäkuun alussa lähdettiin pienen tauon jälkeen rakentamaan uutta putkea, josta tuli varsin etupainotteinen. 8.6 oli jo aamuyöllä kuultu Balkanin asemia ja kova Balkanin meininki jatkui koko aamupäivän, samaan aikaan kun valtaosa Utön peditionväestä oli matkalla saarelle. Vasta myöhemmin joukkoon liittynyt JUS kuunteli kotonaan Joensuussa myös Kiinaa tuona iltana (89.5 Xinjiang Lǜsè Guǎngbò, Urumqi), yksi kesän ehdottomista huipuista.

 

Utössä ei kuitenkaan jääty itkemään menneitä, vaan pidettiin katse pallossa (sekä bandilla että jalkapallon EM-kisoissa) ja nautittiin lähes jokapäiväisistä avauksista, jotka jatkuivat aina 19.6 saakka. Avaukset tuntuivat vieläpä seuraavan päivän otteluita: mm 13.6 Ruotsi-Irlanti -ottelun aikaan bandille tupsahteli irlantilaisia troporuotsalaisten sekaan!

Utön parhaita avauksia olivat kova Venäjäkeli Krasnodarin seuduille 10.6, jolloin mm. ex-olympiakaupunki Sochi oli hyvin edustettuna ja monta plussaa eli ennen Suomessa kuulumatonta saatiin sieltä haaviin. Kelpo Ranskakelit saatiin 12.6, jolloin seasta löytyi myös Otso Ylösen taajuudelta 88.0 nappaama R Renascenca Madeiralta. Suurella todennäköisyydellä näin, vaikka paikallisidiä ei saatukaan, sillä Portugalissa ei ole Renanscencaa tällä taajuudella ja kelin senhetkinen suuntakin täsmäisi prikulleen. Matkaa Utöstä kertyisi 4111 km.

17.6 alkoi kohtuullinen keliputki, aamupäivällä nopealla turahduksella Libyaan ja illalla alkoi punakone hyräilemään. 18.6 aamulla huideltiin pientä Ranskaa ja Espanjaa, iltapäivällä saatiin hyvät Roomakelit ja muutakin laatuItaliaa. Illalla jatkoi sitten Venäjän ja Ukrainan laulukuoro koko ajan voimistuen. Tilanne päätyi melkoiseen Balkanin polkkaan, jossa nautintoa häiritsi vain ajankohta eli myöhäinen lauantai-ilta: monella mielenkiintoisella paikallisasemalla oli vain jukeboksi päällä ilman kuulutuksia. Vielä Utön leiriä purkaessa 19.6 saatiin all-around kelit, jotka toivat niin FFF-sveitsiläisiä kuin -brittejä luureihin kuuntelijoiden pelatessa aikaa vastaan ennen lopullista virran katkaisua lauttaan kiirehtiessä.

 

Otso Ylösen vaikuttava peditionvarustus Utössä kesäkuussa 2016. Otsokinon siirtynyt SDR-kauteen.

 

Kesän parhaita hetkiä Sherlockin kelikartalla 12. kesäkuuta. Voimakas Es-pilvi on Tanskan päällä ja heijastaa meille ulan täydeltä ranskalaisia asemia.

 

Kesäkuun loppu jakeli vielä yhden hyvän brittiavauksen 30.6, joilla mm Jim Solatie kunnostautui piskuisten paikallisasemien metsästyksessä, mm 92.3 Hope FM, Verwood ja 90.1 Hope FM, Bournemouth osoittivat, että brittikeleillä kannattaa hengailla muuallakin kuin ihan ala- tai yläpäässä bandia.

Heinäkuu näytti sitten Essin ikävimmän puolen: radiohiljaisuus, jonka katkaisivat vain lyhyet Ankarakelit 11.7 (idässä kuultiin myös irakilaisia).  14-15.7 saatiin lisää Venäjää kelien jäädessä pysyvästi paikoilleen kohti Krasnodaria ja nyt tuntuu että loputkin asemat saatiin niiltä seuduilta putsattua. Ja sen jälkeen taas vajottiin hiljaisuuteen.

 

Jos heinäkuu oli huono, näytti elokuu taas kovin mielenkiintoiselta. 3.8 saatiin Ranskaa ja niiden seassa myös Espanjan pohjoisrannikon asemia, jotka mitä ilmeisimmin olivat tulleet ensin tropolla Biskajan lahden yli ja jatkoivat siitä Ranskan ilmatilaan ja Es-pompulla meille. 4.8 illalla viimeistelin kesiskalvojani kun alabandi alkoi kutitella eksoottisiakin ääniä. Ja niinpä kello 2235 UTC nousi 88.2 poppiasema joka kertoi olevansa Mosaique FM, tunisialainen nuorisokanava, joka kuultiin nyt ihka ensimmäistä kertaa. Muitakin avauksia oli elokuulla vielä tiheään eli ainakin 5., 6., 7., 9., 16., 18. ja 23. päivä. Elokuun kruunasivat sitten ennätystropot, jotka raportoitiin tuoreeltaan jo viime vuoden kuutosnumerossa.

Perjantaina 9.9 olimme muutaman muun diksarin kanssa aamulennolla kohti EDXC-kokousta. Menomatkalla valitin kanssamatkustajille huonoa säkää; tuntui että olin osannut ”maata” lähes kaikki parhaat kelit kovasta päivystyksestä huolimatta (kysykää minulta vaan koska kannattaa kuunnella…). Noh- valitukset kuultiin ja heti Manchesterin lentokenttäjunaan päästyä alkoi kelihälyjä paukkua Whatsappissa. En vielä pitänyt tätä juuri minään, koska syyskuussa on erittäin harvoin kunnon keliputkia. Mutta niin vain lauantainakin kesken EDXC-ohjelman (ja oman esitykseni) päästiin nauttimaan keleistä, eikä kahta kolmannetta, sillä sunnuntain 11.9 Balkan-avaus oli jo ihan huippuluokkaa. Made me want to cry in my beer, niinkuin Manchesterissä tavataan sanoa.

 

Uutta ja vanhaa tietoa Es-keleistä

 

Kesän kelit aiheuttava Sporadinen E (eli Es) on nimensä mukaisesti hyvin satunnainen ionosfäärin voimakas elektronitihentymä. Niin voimakas, että tavallisesti ionosfäärin läpäisevät korkeat taajuudet heijastuvat takaisin maata kohti ja esimerkiksi ranskalaisen paikallisaseman signaali päätyykin Suomeen.

Sporadisen E:n perusgeometria [1]. Mitä vahvempi ionisaatiopilvi, sitä korkeampi taajuus taittuu takaisin maahan, eli MUF (Maximum Usable Frequency) vaihtelee kelien mukaan. Mielenkiintoinen tilanne syntyy kun kuvassa avaruuteen karkaavan 100 MHz signaalin tielle osuu toinen samanlainen pilvi, joka taittaa signaalin loivassa kulmassa takaisin kohti maata. Tällöin on hyvä mahdollisuus kaukaisiin kaksoishyppyihin ilman että yhden hypyn asemat kuuluisivat lainkaan, koska MUF ei ole niille riittävän korkea. Tällainen ilmiö on ollut yleinen touko/kesäkuun vaihteessa, kun Essiä esiintyy laajalti, mutta sen intensiteetti ei ole vielä voimakkaimmillaan.

 

Es-tutkimus on viime vuosina jälleen lisääntynyt ilmastonmuutoksen tutkimuksen myötä. GPS-signaalien sirontaa käytetään yleisenä työkaluna ilmakehän rakenteen tutkimisessa ja Sporadinen E tulee näissä havainnoissa vastaan.

 

Kiinalaiset tutkijat vahvistivat vuoden 2015 raportissaan[2]alunperin 1970-luvulla esitetyn teorian Es-kelien esiintymisestä yläilmakehän tuuliväänteen (wind shear) yhteydessä. Tosin toteamuksella, että aihe vaatii lisätutkimuksia (eli lisää määrärahoja…). Gravitaatioaaltojen aiheuttama normaali itä-länsisuuntainen virtaus voi kääntyä pystyyn, etenkin maan magneettikentän horisontaalikomponentin vaikutuksesta. Tällöin sen mukanaan kuljettavat positiivisesti varautuneet rauta- ja magnesiumionit kasautuvat ohuiksi, radioaaltoja heijastaviksi kerroksiksi[3].

 

DX-kuuntelijan ei kuitenkaan tarvitse olla mestari yläilmakehän virtausten analysoinnissa, sillä keleille pääsemiseksi on helpompiakin työkaluja:

 

  • DX Sherlock-sivuston MUF-sivu, joka kerää reaaliaikaisen arvion korkeimmasta käyttökelpoisesta taajuudesta amatöörien ja dx-kuuntelijoiden havainnoista. Kartalla näkyy arvio Sporadinen E –”pilvien” eli heijastavien kerrosten sijainnista. Silloin kun n. 700-1200 kilometrin päässä kuuntelijasta kartalla näkyy ulataajuisia numeroita, voi bandilla kuulua asemia tasan kaksi kertaa niin kaukaa samasta suunnasta. Sivusto löytyy googlen halusanoilla ”dx sherlock clouds”.

 

  • Erilaiset kelihälytysrenkaat, jotka pohjautuvat tekstiviesteihin tai modernimpeihin työkaluihin. Itse suosin Whatsappia jolla ryhmähälyjen tekeminen on helppoa. Sen käyttö tosin vaatii älypuhelinta ja ohjelmistoa, mutta sen asentaminen ja käyttö on helppoa. Renkaaseen pääsee mukaan laittamalla allekirjoittaneelle sähköpostilla oman älypuhelinnumeronsa osoitteeseeni jtk@sdxl.org.

 

 

Laitteet

Tärkeimmät ominaisuudet FM-vastaanottimelta ovat:

  • Herkkyys
  • Selektiivisyys eli valintaherkkyys
  • Vahvojen signaalien kesto

Tämän päivän ylikuormitetulla FM-bandilla etenkin kahta viimeistä ominaisuutta tarvitaan kipeästi!

 

DX-kuuntelijoilla on käytössä kolmen eri sukupolven laitteita:

 

  • Stereovirittimiä, jotka on pääosin valmistettu jo 80- tai 90-luvuilla. Laitteet ovat suureksi osaksi analogisia, mutta tottakai varustettu digitaalisella taajuusnäytöllä. Ne ovat yleensä hyvin herkkiä, mutta selektiivisyyttä on jouduttu parantelemaan suodattimia vaihtamalla. Parhaita malleja ovat mm Sony SA5ES ja Onkyo 4711.

 

  • Ensimmäisen polven DSP-laitteita (eli digitaalisen signaalikäsittelyn laitteita). DSP-piirit suodattavat automaattisesti kohinaa ja naapurikanavan pärskeitä ja parantavat selektiivisyyttä. Tämän sukupolven ehdoton lippulaiva on Sony XDR F1HD, joka on herkkä, selektiivinen ja kestää vahvoja paikallissignaaleja kohtuullisen hyvin. Mallia ei valitettavasti ole valmistettu vuosiin, mutta käytettyjä yksilöitä vapautuu markkinoille tuon tuostakin diksareiden siirtyessä SDRien käyttöön. Nettiokauppa Amazonissa laitteiden hinta on pyörinyt 300 dollarin kieppeillä. Useimmat ovat hankkineet Sonyynsa modifioinnin, jonka jälkeen GTK-ohjelmistolla pääsee säätämään vapaasti suotimia ja hienovirittämään 5 kHz portain. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta https://fmdx.pl/xdr-gtk/. Myös monet DSP-piirillä varustetut autoradiot ovat käypiä FMDX-laitteita.

 

  • SDR-radio (Software Defined Radio), jotka tallentavat ison palan taajuuskaistaa tietokoneen kovalevylle tarkempaa jälkitutkiskelua ja suodattelua varten. Suosituimpia laitteita on Perseus (joka tallentaa 2 MHz kaistan) sekä SDRPlay (joka tallentaa 8 MHz). Ennakkotietoja jopa koko bandin tallentavasta laitteista (Elad FDM-S3) on tihkunut keväällä markkinoille, kukaan ei vielä liene testannut tätä? SDR-laitteet eivät vielä useinkaan ole ihan yhtä herkkiä kuin perinteisemmät radiot, ja hyvin vahvojen paikallissignaalien (alle 15 km YLEn suurteholähettimestä) sieto on monissa ongelmana.

 

Livekuvaa toimittajan GTK-ohjelmistosta.  Haagilainen Radio West (jonkalähetin on Rotterdamissa) tuli eikä meinannut 5.6.2016 illalla, vaikka tämä avaus jäikin lyhyeen. RDS:n asematunniste eli PS-koodi on nähtävissä oikeassa yläkulmassa, siellä pyöri liikennetiedotuksia A1-moottoritielle. Vesiputousnäytöllä keskellä olevasta signaalinvoimakkuuden käyrästä näkyy Es:lle tyypillinen varsin hidas, mutta syvä feidaus.

 

Koko bandi talteen uudella Elad FDM-S3:lla! Tämä lienee mainoskuva

 

 

Antennit ja vahvistimet

 

Kertauksena antenneiden DOs and DONTs:

 

  • FM tarvitsee oman antenninsa. Sen olisi hyvä olla suuntaava ja useampielementtinen. Esimerkiksi DX-Palvelu myy nelielementtistä jagia hintaan 39 euroa ja sellaisella kuulee jo ”melkein mitä vain”. Antennin olisi hyvä ”nähdä” halutun vastaanottosuunnan horisonttiin, eli käytännössä etelään. Siitäkin on apua, jos pahiten häiritsevät kotimaiset asemat saa jäämään talon tai savupiipun taakse. Vahvistinta ei tarvita, mikäli et halua jakaa signaalia usealle radiolle tai syöttöjohtoa ei ole yli 30 metriä. Polarisaatioksi käy kesän keleillä kumpi vain, tai jos on mahdollisuus kahteen antenniin, niin vaikka molemmat (omilla syöttöjohdoillaan). Valtavasti lisää antennitietoa löytyy sivustolta http://ham-radio.com/k6sti/. 

Triaxin nelielementtinen FM-antenni. Tuollaisella pääsee aloittelijakinjo pitkälle.

 

  • ÄLÄ luota kotitalosi keskusantenniin, vaikka mastossa olisikin FM-antenni. Yleensä ulaa vaimennetaan rajusti ennen sisääntuloa yleisvahvistimeen, mikä temppu tiputtaa kaiken DX:n pois. Voimakkaassa paikalliskentässä älä aseta antennia paikkaan, jossa bandille ilmestyy keskeismodulaatioharhoja eli ”tuplia” (useita päällekkäin kuuluvia kotimaisia asemia samalla taajuudella), sillä silloin vastaanotin ei toimi oikein. Polarisaation vaihtaminen usein auttaa asiaa, samoin suuntaaminen 90 asteen kulmassa poikittain YLEstä tai korkeuden tiputtaminen. Voimakkaassa paikalliskentässä ei myöskään voi käyttää vahvistinta laisinkaan.

 

  • Vahvistimen käyttö on hyvin kaksipiippuinen juttu: sehän ei sinällään paranna signaali/kohinatasoa niiinkuin antenni tekee, vaan lisää vieläpä oman kohinansa signaaliin. Mutta se nostaa signaalitasoa siten, että signaalia voidaan huoletta jakaa usealle radiolle, syöttöjohtohäviöt menettävät merkityksensä ja epäherkätkin radiot kykenevät vastaanottamaan. Haittapuolena vahvistimissa on se, että signaalitaso voi nousta niin korkealle että alkaa syntyä yllä mainittuja keskeismodulaatioharhoja. Varoituksen sana on paikallaan sellaisista vahvistimista, joissa mainoksen mukaan ”vahvistusta voi säätää”. Tällainen säätö on yleensä/aina tehty säädettävällä vaimentimellaennen sisääntuloa itse vahvistinpiirille. Signaalin vaimentaminen kyllä parantaa lähiasemien kuuntelua vähentämällä yliohjautumisesta aiheutuvaa säröä, mutta se helposti tiputtaa heikot dx-signaalit kokonaan pois!

 

[1]Michael Hawk, Mid-Latitude Sporadic-E – A Review, November 12, 2001

[2]X. Yue1, W. S. Schreiner, Z. Zeng, Y.-H. Kuo, X. Xue: Case study on complex sporadic E layers observed by GPS radio occultations. European Geosciences Union 2015

[3]Michael Hawk, Mid-Latitude Sporadic-E – A Review, November 12, 2001