Press "Enter" to skip to content

Luettua: Uusia Radiolehtiä v. 1956

Rintamamiestaloa perusteellisesti remontoiva Mari Vanhala on lahjoittanut Radioaktiivisten arkistoon kolme kappaletta hirsien välissä säilyneitä v. 1956 Uusia Radiolehtiä. Nämä 55 vuotta vanhat lehdet paljastavat, että DX-kuuntelu oli jo tuolloin jonkinasteista kansanhuvia. Suomen DX-Liiton edeltäjähän perustettiin vasta vuonna 1958 DX-Kerho Suomi -nimisenä. Kuitenkin jo aiemmin ulkomaisia asemia kuunneltiin Suomessa, ja kuunteluvinkit saivat jopa palstatilaa tämänkaltaisessa lehdessä. Yhdelle sivulle on tarkasti taulukoitu Ruotsin, Norjan, Tanskan, Länsi-Saksan ja Englannin lähettämät musikkiohjelmat kellonaikoineen musiikkityylien perusteella luokiteltuina. Asemien taajuudet kerrotaan muodin mukaisesti metreinä.


Helpommin hahmotettaviksi kilohertseiksi käännettyinä Ruotsin taajuudet ovat olleet 191 kHz, 593 kHz, 773 kHz, 980 kHz, 1176 kHz ja 1224 kHz. Lyhyillä sitä on voitu kuunnella 49, 27, 25 ja 19 metrin aaltoalueilla. Esimerkiksi 30.10.2010 vaientuneen Sölvesborgin (1179) juuret voidaan nähdä näin kauas. Tunnistettavissa ovat myös Motala (189) ja Göteborg (981), joista ensinmainittu hiljeni vasta 1992. Norjan ohjelmia on saattanut kuunnella taajuuksilta 219 kHz, 629 kHz, 890 kHz ja 1316 kHz sekä lyhytaalloilla 9539 kHz ja 11737 kHz. Näistä Oslo (216) sammutettiin 1995, mutta Kvitsoy (1314) jauhoi vielä 2006. Vigra (630) lopetti tietojen mukaan tämän vuoden kesäkuun lopussa. Molemmat ovat ajaneet 2000-luvulla alas myös lyhytaaltopalvelunsa.

 

Tanska löytyi tuohon aikaan asteikolta viidestä kohdasta: 245 kHz, 1429 kHz, 1485 kHz, 1060 kHz ja 6061 kHz. Kalundborg (243) lähetti pitkään vain satunnaisia DRM-testejä, kun perinteiset lähetykset päättyivät 2007. Sen sijaan 1062 vielä sinnitteli, tosin sen pitkin päivää ripotellut lähetykset ovat lyhyitä ja tarkoitettu lähinnä merenkulkijoille. Viimeisimpien tietojen mukaan Danmarks Radio on kuitenkin korvaamassa/korvannut em. keskiaaltolähettimen uudenaikaisella 50 kilowatin Nautel-lähettimellä, joka operoi taas taajuudella 243 kHz pitkillä aalloilla. Kalundborg vaikuttaisi pysyvän äänessä siis vielä pitkään! Lyhytaallothan Tanska hylkäsi jo joskus 90-luvulla. Danmarks Radion ulkomaanohjelmat releoitiin sen jälkeen Norjan kautta!

 

Kuunteluvihjeitä ulkomailta (klikkaa suuremmaksi)

Länsi-Saksalle on merkitty vain kaksi aallonpituutta 309 ja 189 metriä, joita vastaavat 971 kHz ja 1587 kHz. Näitä voisi hyvällä tahdolla yrittää yhdistää vielä nykyisinkin toimivaan WDR Langenbergin taajuuteen 1593 kHz ja NDR Hampurin taajuuteen 972 kHz. Englannin ykkösohjelman taajuuksiksi on kerrottu 200 kHz ja 1215 kHz. Näiden suhteen yhteys on paljon selvempi. 198 kHz lähettelee edelleen BBC Droitwichistä. Taajuuden 1215 kHz BBC jätti ja sille ilmaantui Virgin Radio, nykyään Absolute Radio. Länsi-Saksan ja Englannin lähettimistä on saatettu merkitä vain voimakkaimmat, koska kuulostaisi oudolta, että noin merkittävissä maissa olisi käytetty vain kahta lähetintä.

 

Suomikin harrasti ulkomaanlähetystoimintaa. Kunkin radiolehden ensimmäisellä sisäsivulla tiivistetään joka päivä lähetettävät ohjelmat ja niiden yhteydessä mainitaan myös ulkomaille suunnatut lähetykset. Toukokuussa Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan tarjottiin taajuuksilla 15190 kHz ja 17804 kHz tunti ohjelmaa kello 12.50-13.50. Lähetys koostui englannin-, ranskan-, suomen- ja ruotsinkielisistä uutisista sekä kymmenminuuttisesta ”suomenkielistä ohjelmaa”. Sunnuntaisin lähetettiin merimiesohjelmaa. Pohjois-Amerikkaan lähetettiin 14.00-16.00 samoilla taajuuksilla . Ensimmäisellä tunnilla mukana oli myös 9554 kHz. Tällöin kuultiin englantia, ranskaa ja ruotsia, mutta sunnuntaisin englannin ja ranskan asemesta ohjelma oli suomenkielistä. Toisella tunnilla kuultiin yksinomaan suomenkielistä ohjelmaa.

 

Heinäkuun ja syyskuun lehtien mukaan Länsi-Eurooppaan, Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan ohjelmaa tarjottiin 24.00-1.00 Suomen aikaa. Pohjois-Amerikkaan ja Intiaan lähetettiin kello 5.00 alkaen (lopetusaika jää epäselväksi). Taajuudet pysyivät samoina. Molemmat lähetykset sisälsivät englannin- ja ranskankieliset uutiset, STT:n myöhäisuutiset, sekä tarkemmin määrittelemätöntä suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä luvassa oli nk. merimiesohjelmaa. Tämän termin merkitys on minulle epäselvä.

 

Tuolloin Suomessa oli myös kattava keskiaaltoverkosto, sekä ajankohdan huomioiden melko laaja ja alati kasvava FM-verkko (tai Ularyhmä, kuten asia tuolloin ilmaistiin). Yleisohjelmaa lähettivät Lahti 254 kHz, Helsinki 1485 kHz sekä 845 kHz, Joensuu 520 kHz, Kuopio 756 kHz, Oulu 433 kHz, Pori 1485 kHz sekä lyhytaallot 49 metriä, Tampere 1485 kHz, Turku 1485 kHz ja Ylivieska 836 kHz. Kaksikielisiä asemia toimi Helsingissä 557 kHz (Santahaminan 558 suljettiin 31.12.2007), Pietarsaaressa ja Tammisaaressa taajuudella 1485 kHz, Turussa 962 kHz (siirretty myöhemmin Poriin 963 kHz) sekä Vaasassa 1240 kHz. Kaksikieliset asemat releoivat yleisohjelmaa ruotsinkielisellä sisällöllä täydennettynä. Ularyhmä I käsitti 15 taajuutta, sekä vuonna 1956 käyttöön otetun Kristiinan. Ruotsinkielinen ularyhmä II laajeni seitsemään rannikkokaupunkiin, kun Pori otettiin kyseisenä vuonna käyttöön. Edelleen käytettäviä taajuuksia ovat Helsingin 91.9 ja 94.0, Forssan 89.2, Kokkolan 99.7, Kuopion 91.6, Lahden 95.5, Mikkelin 88.9, Porin 99.4, Rovaniemen 96.7, Savonlinnan 95.8, Tampereen 93.7, Turun 94.3 ja 98.2 sekä Vaasan 93.1 ja 95.2. Toki monessa tapauksessa lähetyskunta ja välitetty ohjelmaverkko ovat muuttuneet. Useilla tutuilla FM-taajuuksilla on silti pitkät perinteet. Pisimpään samaa ohjelmaa voidaan katsoa välittäneen Forssan (nyk. Tammela) 89.2, Kuopion 91.6 ja Mikkelin 88.9 (kaikki nykyisin YLE1 -asemia) sekä Porin 99.4, joka on nykyisin Eurajoen Radio Vegan taajuus.

Paikallisohjelmiakin tuohon maailmanaikaan oli verrattain paljon. Jo pelkästään yleisohjelman ohjelmat erosivat hiukan keskiaalto- ja FM-verkon välillä. Välillä vain osa FM-verkosta lähetti omaa ohjelmaa lopun verkon releoidessa keskiaaltoasemien kautta tulevaa pääohjelmaa. Lisäksi FM- ja keskiaaltoverkkojen kautta välitettiin myös varsinaisia paikallisohjelmia molemmilla kielillä. Näillä varhaisilla paikallisstudioilla oli myös yhteistyötä. Esimerkiksi Joensuun ja Oulun asemat releoivat oman ohjelmansa päätteeksi Kuopion ohjelmaa. Onneksi tuohon aikaan ei taidettu laskea pahemmin pisteitä eikä raportointiin ollut edellytyksenä paikallisohjelman kuuleminen. Sekavuuksia voisi aiheuttaa tilanne, jossa Kuopion ULA ja Koli lähettivät yhteisohjelmaa, mutta AM-asema samanaikaisesti releoi Mikkelin ja Jyväskylän ohjelmaa. Lähetykset eivät olleet ympärivuorokautisia, vaan yötauon lisäksi päivätauot ajoittuivat noin kello 8-11 ja 13-16. Ohjelmat oli siis rytmitetty työssäkäyntitahtiin lounasajan ja lepoajan huomioon ottaen. Sunnuntaina ohjelmaa oli enemmän ja myös paikallisohjelmaa tarjottiin silloin pitkin päivää ja joskus myös keskiviikkoiltaisin.

YLE:n taajuudet ulkomaille ja kotimaahan (klikkaa suuremmaksi)
Click to rate this post!
[Total: 0 Average: 0]

2 Comments

  1. petri.koivumaki@yle.fi'
    P*P

    Hienoja leikkauksia radion loistavaan menneisyyteen.

    Saatasiinko lisää Hi-Lite palaa vielä joskus myöhemminkin näistä nyt jo referoitujen jatkoksi.

    Kiitos

  2. JMN

    Kiitos palautteestasi P*P! Mahdollisuuksien mukaan yritän ammentaa jotain seikkaperäisempää vielä. Hauskaa että miellytti ja seuraat kirjoittelujamme.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *