Lieveilmiöt Posts

Back to Basics

Tämä bloggaus on siintänyt jo pitkään mielesäni ja kun sopivasti tuli mitta täyteen on hyvä hetki muuttaa hauduttelu todeksi ja kirjoittaa muutama sananen. Heti alkuun voinen todeta, ettei tällä kirjoituksella hyökätä ketään kohtaan, eikä tämä ole osoitettu erikseen kenellekään. Se on vain tämä yleinen negatiivinen ja kateellinen mielensäpahoittamisilmapiiri, joka allekirjoittanutta alkoi tökkimään.

Siispä on aika palata rivikuuntelijaksi. Back to basics. Varmasti monia vuosia kuunnellutta saattaa riivata tämä samainen olotila. Mikään harrasteessa ei oikein tunnu enää miltään. Älkää käsittäkö väärin. Edelleen kuuntelu ja uuden aseman “löytämien” antaa ne suurimmat “kiksit” ja se on se tunne mihin haluan palata. Ilman soraääniä, kateutta ja nimetöntä tahi nimellistä vinoilua. Haluan palata siihen tunteeseen, kun voin aidosti iloita siitä, että kuulen itselleni uuden aseman, olkoonkin se sitten kuultu, lokattu ja sillattu sen tuhannen kertaa. Minulle se on uusi kokemus ja elämys.

Meidän harrastetta riivaa nykyään naurettava puskista huutelu ja turha dissaaminen: Lokaat väärin. Kuuntelet väärin. Raportoit väärin. Tallennat kaistaa. Et tallenna kaistaa. Kuuntelet perinteisillä radioilla. Kuuntelet SDR-vastaanottimilla. Järjestät kisoja väärin. Saat aseman vastauksia väärin. Vedät antennisi väärin. Kuulet asemia, joita muut eivät kuule ja se jos mikä on vähintäänkin väärin tai jätät lokaamisen väliin, koska saat vaan silkkaa keljuilua väärin lokaamisesta ja sekin on väärin, koska tilastot kärsivät. Teet niin tai näin, teet sen kuitenkin väärin.

Siispä oman mielenkiintoni säilyttämiseksi päätin palata perusasioiden äärelle. Mies ja radio. Oma juttuni, omalla tyylilläni. Olkoon se sitten oikein tai väärin. Se on minun tyylini.

Kiitos ja ilon kautta 🙂

[Total: 6    Average: 4.8/5]

Kotimaiset kaunisparrat

Paljon on asiasta kirjoitettu, ja viimeisimmän Radiomaailma 3/2018 pääkirjoituksessakin muistutettu. Vaan jostain oudosta syystä suomalaiseen FMDX-kuunteluun on alkanut iskostua ajatus, ettei asemia enää laisinkaan tarvitsisi tunnistaa. Asemia logataan ihan pelkän antennin tai kelin suunnan perusteella, FM-listasta sopivanoloisia asemia kultakin taajuudelta logiin mätkien.

Tietysti tämä menetelmä vaikuttaa ensi käteen toimivan ihan hyvin. Jos asemat malttaa identifioida, yleensä asema paljastuu juuri siksi kuin se suunnan mukaan pitäisi ollakin. Ilman 100% identifiointia jääneen aseman nimen voi utelias DX-kuuntelija melko suurella varmuudella tarkistaa suunnan perusteella FMLististä. Sitten olemmekin ongelman ytimessä, kun kiusaus kasvaa liian suureksi. Parhaimmillaankin tällainen “tunnistaminen” voi olla vain valistunutta veikkaamista. Kun ylitetään se raja, että näitä olettamalla “tunnistettuja” asemia aletaan logaamaan ja pahimmassa tapauksessa raportoimaankin, ennen pitkää virheellisiä tunnistuksia ja vääriä raportteja syntyy väistämättä.

DX-kuuleminen on silloin muuttunut DX-luulemiseksi.

Selkeästi virheelliset logaukset asettavat kuuntelijan kaikki nappaukset epäsuotuisaan valoon. Pahimmassa tapauksessa ne pilaavat koko kansakunnan maineen kansainvälisessä DX-yhteisössä.  Helpostihan me Suomessakin leimaamme tiettyjen maiden DX-kuuntelua pelkästään yksittäisten kuuntelijoiden sooloilun perusteella.

On siis ehdottomasti imagon kohennuksen aika. Pidetään kunnia-asiana vaalia tarkkuutta ja täsmällisyyttä siitä, mitä käsistämme päästämme!

[Total: 1    Average: 4/5]

QSL from a former jammer?

It is almost possible!

In Ukrainian capital Kyiv the FM transmitters are located in two different towers, roughly half of them are in TV tower, but another half is located in Щекавиця, Подільська радіовежа, which was formerly used for jamming of BBC, VOA and Radio Liberty. Now it is used for FM broadcasting.

Here is an audio sample from this tower, located on one of the numerous hills of Kiev!

Lux FM (103.1 MHz) was my first meteor catch ever and made me passionated to hunt more meteor reflections.

From the very same mast transmits also Jam FM 95.6 which verified Sporadic E reception after a short chat few years ago:

For more mast pictures from Kiev, you can visit this page: http://ukrtvr.org/efir-po-naselenikh-punktakh/32/279

Any of these towers wasn’t the well-known “Kiev Woodpecker”. In this case the given name misleads a bit, because the origin of woodpeckers knocking was an OTH radar “Duga” which is located near Chernobyl, nowadays not accessible area.

Thanks for infos ulx2 (Alexandr)

 

[Total: 0    Average: 0/5]

Suomen DX-Liitto 60 vuotta

Suomen DX-Liiton edeltäjä DX-Kerho Suomi perustettiin tammikuussa 1958, joten 60 vuotta täyttyy pian. SDXL:n hallitus keskusteli asiasta kokouksessaan syyskuun lopulla ja päätti selvittää mahdollista kiinnostusta 60-vuotisjuhlan järjestämiseen. Mainittakoon tässä, että tammikuussa 2008 pidettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhla. Se oli Helsingin keskustassa ja ohjelmassa oli läsnäolijoiden esittäytyminen, suuri määrä hienoja puheenvuoroja kerhon historiasta sekä DX-kuuntelun eri osa-alueilta ja hieno juhlapäivällinen. Tilaisuus oli omakustanteinen.
SDXL:n hallituksen kokouksessa tuli esille lähinnä kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oli edellisenkaltainen tilaisuus (mitä todennäköisimmin Helsingissä), mutta ykkösvaihtoehdoksi nousi viikonloppuristeily Tallinnaan, koska sen arveltiin houkuttelevan enemmän osanottajia muualta Suomesta. Ajankohdaksi on ajateltu viikonloppua 13-14.1.2018. Tilaisuus voi samalla toimia myös elokuussa 2017 Tampereella pidetyn ja hyvin onnistuneen EDXC-konferenssin päättäjäisseminaarina.

Tilaisuus ja matka olisivat omakustanteisia, Suomen DX-Liiton talous ei anna mahdollisuuksia kuin kokoustilojen järjestämiseen sekä kenties johonkin pieneen tarjoiluun. Kohteeksi ajateltu Tallinna ei ole tullut millään muotoa esille historiallisista tai poliittisista syistä, vaan pelkästään siksi, että Tallinna on helppo, suosittu ja edullinen matkakohde. Alustava hinta-arvio mallille, jossa on meno laivalla lauantaina Tallinnaan, yöpyminen hotellissa 2h huoneessa ja paluu Helsinkiin sunnuntaina sekä lauantai-illan päivällinen, on 120-130 euroa.

Kokouksen ohjelmaa ei ole vielä kovin paljoa mietitty. Esityksiä ja puheenvuoroja kerhon historiasta sekä viime kesän kokouksesta siihen varmasti kuuluu ja tietysti yhteinen juhlapäivällinen mukavan yhdessäolon lisäksi. Aktuellia DX-asiaa tilaisuuteen tuskin paljoa tulee, sen paikka on paremmin jokavuotisessa kesäkokouksessamme.
Tämä viesti julkaistaan Radiomaailmassa sekä sopivilla nettifoorumeilla. Kaikki juhlasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Risto Vähäkainulle, mieluimmin sähköpostitse (rv at sdxl.org) ja mahdollisia kommentteja sopii toki edelleen esittää eri foorumeilla.

SDXL:n hallituksen puolesta
Risto Vähäkainu


Eesti Raadion uudempi radiotalo Tallinnassa syyskuussa 2017 (Foto: JMN)

[Total: 0    Average: 0/5]

07 & 08 July 2015

July 7th was a good day for FMDXers, all day long. I was not at home, but here are some loggings by Janne in Jyväskylä (30 km SE from me). Jim from Bromarv (South-West Finland) reports:

0930 utc aloitettiin puolen tunnin Ranskakelillä, mukana myös Galician kulma. 1120-1200 utc oli vuorossa lisää Ranskaa, muf 108. Ranska rysähti kunnon menoon taas 1410-1450 utc, muf koko ajan 108. 1715-1735 tykitti vuorostaan Venäjän Balakovo muffin 108:aan. Ja lopuksi 1900 utc vielä vartti Romaniaa ja Bulgariaa, muffi noin 97 megaa.

July 8th was even better, at least what comes to the amount of loggings. Janne’s results can be seen here. My personal log is here. We both got around 10 new stations.

Denmark is a rarity here

Denmark is a rarity here

I was not at home 0839-1207 UTC, so I missed the ROU/MDA/TUR opening. We were visiting the old church of Petäjävesi that belongs to the UNESCO world heritage list. This year is the 250th anniversary.

Petäjävesi old church

Petäjävesi old church

On the way we stopped on Radio and Telephone Museum which is always an interesting pit stop. Petäjävesi is located 37 km from Uurainen.

Some of the receivers in the museum were for sale

Some of the receivers in the museum were for sale

July 9th we visited Aviation Museum in Tikkakoski (15 km from here).

Old Finnish planes

Old Finnish planes

It has also a small exhibition of military receivers and transmitters.

Transceiver used in Fokker planes

Transceiver used in Fokker planes

[Total: 0    Average: 0/5]

Iltasatu

Olipa kerran mies, joka ruokki lintuja. Linnut istuivat kauniisti oksalla ja visersivät, mutta yksi linnuista nokki miestä ja ulosti joskus niskaankin. Sitten tuli pitkä talvi. Ankara ja kova aika. Mies jatkoi lintujen ruokkimista, vaikka jyviä oli enää vähän. Lintu jatkoi nokkimista ja käyttäytyi kiittämättömästi, mutta miehen kävi sääliksi muita lintuja, ja hän jatkoi lintulaudan täyttämistä. Lintu luotti siihen, että kyllä mies muille linnuille kuitenkin siemeniä tuo ja se saa siitä osansa. Eräänä päivänä huonosti käyttäytynyt lintu nokkaisi miestä silmään. Mies sai silmätulehduksen ja joutui sairaalaan, eikä kukaan ruokkinut enää lintuja.

Sen pituinen se.

 

[Total: 0    Average: 0/5]

Asemavierailu ja virheidentifiointi

Näin kahden paikallisosaston kansalaisena löysin itseni tänään turpalaisten kanssa Kuusiston yleisradioasemalta. Turun Paikallisosaston kevätkokoontuminen pidettiin siis “saaristossa”, sillä Kuusisto on ensimmäinen Saariston rengastien lukuisista saarista. Saarella on aseman lisäksi piispanlinnan kohtuu hyvin säilyneet rauniot.

Kuusiston asema on yksi Suomen kolmesta tärkeästä yleisradioasemasta. Ne kaksi muuta ovat siis Espoo ja Teisko (Tre). Etenkin nyt, kun keskiaaltolähettimistä jäljellä on vain Santahaminan 558, näiden suurtehoasemien rooli hätätilanteiden varalta on entistä keskeisempi. Sähköverkon mahdollisesti mennessä nurin dieselgeneraattorit mahdollistavat kuitenkin tiedonkulun säilymisen. Yleisradion kanavien ja Novan lisäksi Kuusiston yli 300-metrisestä mastosta ajetaan digi-TV -lähetyksiä ja useiden kaupallisten radioasemien lähetyksiä. Aseman historia ulottuu 1960-luvulle, jolloin hetken aikaa Turussa toimivat päällekkäin AM-asema Vasaramäessä ja FM-asema Kuusistossa. Nykyään tällä Suomen mittapuulla massiivisella asemalla on kahden hengen miehitys ja ohjailua tapahtuu paljolti myös etänä suoraan Pasilasta, kun vielä vuosikymmeniä takaperin Kuusistossakin pyöri kymmenkunta henkeä, asemapäällikkö ja tämän sihteeri mukaan luettuna. Nykyisin tämä valtion keskeinen infrastruktuuri kuuluu Digitan hallintaan, jonka ranskalaisomisteinen kausi on päättynyt. Uudet omistajat tulevat Australiasta! Monta mielenkiintoista tarinaa radiotoiminnasta ja tarkkoja teknisiä detaljeja kuulimme lähes kolmetuntisen visiittimme aikana.

Sitten otsikon toiseen aiheeseen. Virheidentifiointien helppouteen törmäsin taas omakohtaisesti. Illan ratoksi ajattelin raportoida pari saksankielistä asemaa, mitä vanhoilta nauhoilta on löytynyt. Ö1 on aina jäänyt rapsimatta, sillä klassisen soidessa ja RDS:n syttyessä tauluun matka on jatkunut pikavauhdilla – klassiset biisit kun tuppaavat olemaan pitkiä ja kyllä tuo kuuluu seuraavillakin keleillä.. No nyt sitten löysin mielestäni mitä parhaimman miehen kuuluttaman ID:n säätiedotuksen päälle “Am Montag xxx Österreich Eins Konzert..”. Jäin vain miettimään, onkohan tämä varmasti asemakuulutus, sillä konteksti on vähän hankala, ja tiedän sen verran saksan kielestä, että “eines” on jonkunlainen artikkelikin. Himpun verran pisti epäilyttämään sekin, kun itävallansaksa on selkeästi kurnuttavempaa ja tämä oli jopati kaunista kieltä. Klipin lopussakin soi poppi eikä klassinen. Kuunnelkaapa itse ajanhetki 0:12. Pätkän kuunteli lisäkseni kaksi FM-diksaria ja yksi puhetieteiden opiskelija, jotka kaikki kuulivat ID:n antamani ennakkokäsityksen mukaisesti. Pyöräytin palan kuitenkin, ikään kuin varmuuden vuoksi, natiivilla saksalaispuolattarella, joka käy samoilla unkarin ja eestin kursseilla. Vastaus oli naseva: “ei ole Itävallan saksaa, oli vaikea ymmärtää kun sinä oli taustalla sitä kohinaa, mutta kanava taitaa olla HR1 yksi Hessenin osavaltion kanavista”. Kuulutuksen tarkka sanamuotokin on “Am Montag steigt das erste HR1-Konzert auf dem Hessentag”. Kuinka moneen teistä arvon lukijoista meni Ö1 täydestä?

Virheidentifiointien kanssa saa siis olla aina tarkkana. Silloinkin, kun asemalistat näyttävät taajuudelta löytyvän sen aseman, mille kuulutus kuulostaa ja vaikka kielikin on “tuttu”. Ehkäpä tällä on myös jotain tekemistä sen paljon puhutun korkean DX-moraalin kanssa, mene ja tiedä. Pohjimmiltaan yksi harrastuksen suolahan on kuitenkin kuullun aseman tunnistaminen. Epäselvissä tapauksissa olen huomannut natiiviavun olevan hyvinkin hedelmällistä, vaikka aina hekään eivät osaa auttaa, eivät, vaikka olisivat harrastajia itsekin! Toisinaan identiteetti täsmentyy tai varmistuu pelkästään suomalaisvoimin. Apua olen aina saanut kun olen sitä pyytänyt, mistä iso kiitos kaikille kollegoille!  Tunnustan kuitenkin vielä sen mokan, että raportti lähti jo Ö1:lle, tosin tentatiivisena ja epävarmoin kyselyin identiteetin suhteen. Jännityksellä seuraan, huomaavatko tuota asemalla itsekään, vai kuuntelevatko klipin vain puolella korvalla ja asenteella “jaa taas näitä, no kyllä se varmaan meiltä oli”!

[Total: 0    Average: 0/5]

Tarina eräästä radiosta

Kaikille radioihin hurahtaneille on varmaan tuttua se outo tarve saada jossain vaiheessa harrasteuraa vanha klassikkoradio. Sellainen, jolla isä tai isoisä kuunteli Aunuksen Radiota juoksuhaudoissa. Tai kuten autoharrastajat, jotka hankkivat ja entisöivät sunnuntaiajoihin samanlaisen kulkupelin jolla isäpappakin joskus ennen muinoin huristeli. Niin kävi minullekin. Jokunen vuosi takaperin mieleen hiipi ajatus hankkia sellainen radio, jolla tämän päivän veteraanikuuntelijat ovat joskus ensimmäiset kuuluvuusraporttinsa kaukoasemille intoa puhkuen vääntäneet. Yritin hieroa jo silloin kauppoja eräästä Selena B-212:sta, mutta niitä ei saatu silloin syntymään. Tarjoamani 20 euroa oli kuulemma aivan liian suuri summa sellaisesta rotiskosta, ja potentiaalinen myyjä naurahtaen poistui paikalta. Nythän kahdella kympillä ei saa Selenaan varmaan edes nuppia.

 

Kului pari vuotta ja tarve taltioida radiohistoriaa omaan nurkkaan säilyi. Sitten törmäsin erään maalaisliikemiehen aitassa pienehköön Philipsin transistoriradioon. Julmetun tinkaamisen jälkeen ostohinnaksi asettui legendaariset 11 euroa 25 senttiä. Hinta on syöpynyt mieleen iäksi, sillä kaupat sovittiin 12 eurosta, mutta siihen hätään käteisestä jäi puuttumaan 75 senttiä, joten ruhtinaallisen käteisalennuksen jälkeen olin Philips Autoilonan onnellinen omistaja. Ystävämme Google paljasti, että se oli ensimmäisiä Suomen markkinoilla tarjottuja autoradioita, jonka saattoi sekä upottaa kojelautaan, että ottaa kantokahvasta mukaan. Laite ajoittunee jonnekin 1950-1960 -luvulle, ja on Selenaan verrattuna jo oikeasti vanha radio.

 

Philips Autoilona

Philips Autoilona

Herkkyys laitteessa tuntui hyvältä. Aitassakin sillä kuului ainakin Radio Ukraine International, Itävallan radio, saksalaisia ja Valko-Venäjän ykkösohjelma, kaikki 49 metrin alueella. Sen jälkeen Autoilona palveli satunnaisessa sunnuntaikuuntelussa, kunnes kaiutin alkoi vaimentua ja nupit kaakossa sillä kuului enää pientä pihinää ja alkuperäinen 50-vuotias virtalähde alkoi tuoksahtaa hieman kärähtäneeltä. Kun edes virtalähteen vaihto ei auttanut, arvelin syöttäneeni siihen liikaa voltteja ja siirsin radion koristekäyttöön, tosin kunniapaikalle.

 

Vuosi takaperin löysin sitten oikeasti vanhan radion. Tosin jälleen sattumalta. Haeskelin paikalliselta kotikirpputorilta toimivaa putkiradiota, tai salonkiradiota. Salonkivehkeet olivat ruotsalaisia ja järjettömän isoja. Bakeliittiradiot olivat järjestään rikki. Putkiradioista kaksi toimi ja toista myyjä ei sitten halunnutkaan myydä (Luxor Ambassadör!) Niimpä päädyin ostamaan tarkempia tutkimatta sen toisen. Pidimme laitetta 1970-luvun alkupuolen laitteena ja myös 70-luvun hinnalla teimme kaupan. Radio rätisi ja paukkui, jos sen kytkimiin erehtyi koskemaan. Sain takuun. Toosan voi tuoda pois jos en saa sitä toimimaan kunnolla. Jo koekuuntelussa Radio Nacional de España idasi lyhytaalloilla, kadoten pian kun kaiutin meni lakkoon. Ainakin lyhkästen putki tuntui toimivan joten löin rahat kouraan ja kannoin toosan kotiin. Sijoitin laitteen pähkinäpuisen sohvan alle palatakseni myöhemmin asiaan. Siitä, mitä kuluvan vuoden maaliskuussa radiolle tehtiin, turisin jo tarpeeksi aiemmissa blogauksissa. Mainittakoon kuitenkin, että vasta tuolloin takapaneelista huomasin viimeisimmän huollon olevan tehty vuonna 1950. Mitä ilmeisimmin Körting olikin 30 vuotta arvioitua vanhempi, mallinumerosta päätellen v. 1939.

 

Körting Honoris 39 GW

Körting Honoris 39 GW

Radiolaitteiden määrän kasvaessa kroonisesti olen tullut siihen tulokseen, että jotain pitää myös poistaa. Rikkimenevien laitteiden määrä on 20% siitä, montako niiden tilalle ostetaan. Niitä pitäisi siis varmaan joskus myydäkin. Heinäkuun viimeisenä päivänä otin Autoilonan hyllystään kunniapaikalta. Kun sunnuntaikuunteluihinkin on löytynyt oikeasti vanha radio, Autoilonan voinee myydä tarpeettomana. Ainakin, jos saan vaimentuneen kaiuttimen pelkällä putsauksella kuntoon. Sillähän on kuunneltu varmastikin vähän. Se on maannut pitkään tarpeettomana aitan hyllyssä ja itse olen kuunnellut sillä vain korkeintaan kirkonmenot. Takapaneelin takaa löytyi mielenkiintoinen yllätys. Kokonaiset 5 kpl luultavasti 1970-luvulta peräisin olevia Philipsin 1.5V paristoja! Radio on siis myös paristokäyttöinen! Sumuteltuani sähkölaite-CRC:tä (5-56) sattumanvaraisesti sopivannäköisiin paikkoihin raaputin vielä kytkimistäkin hammastikulla viimeisenkin pölyhiukkasen ja puunasin radion viimeisen päälle kauniiksi. Kohtalon ivana koekuuntelun aikana asteikkolanka tietenkin katkesi.

 

Avasin n+2 kappaletta ruuveja. Ne kaksi viimeistä olivat tälläkin kertaa ne merkitykselliset, joiden takaa pääsin asteikkonaruun käsiksi. Naru oli poikki, kuten pelkäsinkin, Olisikin ollut liian helppoa, jos se olisi vain luiskahtanut roiskuneen CRC:n ansiosta kelalta. Naru kiersi 6 erikokoisella horisontaalisella ja vertikaalisella, sekä vinolla kelalla, joista yhdessä oli kaksi uraa. Tein vahvasta karhunlangasta uuden asteikkolangan. Kului tunteja sovittaa kaikki kolme humanistista aivosolua insinööriasentoon. Sitten lopulta näytti siltä, että kaikki kelat pyörivät ja vieläpä samaan suuntaan. Vasta umpisolmun tehtyäni huomasin, että lankaan olisi syytä jättää varaa myös asteikolla liikkumiseen. Autoilona soitti nyt Radio Vegaa hieman sivusta. Tällainen yksitaajuusradio voisi tehdä kauppansa Pohjois-Koreassa, mutta yksityinen myynti netin yli sinne voisi olla hiukan haasteellista.

 

Insinööriasento uudelleen päälle, ja pidempi, mutta edelleen liian lyhyt siima paikalleen. Kaikki näytti jälleen toimivan ja viisarikin liikkui, tosin vain 1/3 asteikon verran. Pistin radion silti pakettiin. Muutama ruuvi jäi ylimääräiseksi, kuten oikein tehdyssä kasausvaiheessa kuuluukin olla.

Koekuuntelussa huomasin äänenlaadun ja voimakkuuden parantuneen huikeasti. Tosin liian lyhyt asteikkonaru päästää vain 41 metrille ja ULA-alueelta kuuluvat taajuudet 97.4-103.4. Asteikkomerkkikin meni hiukan väärälle kohdalle. Spanish National Radio tuli silti heti tujakasti 80-luvun rock-konsertillaan ja Radiostahtmos Makedonias soitti kansanmusiikkiaan. Myös 41 metrin vitsaus CRI rääkkäsi kaunista ranskan kieltä. Ei kai näin kauniisti soivaa radiota voi myydä.

 

Lopputulemana tulin siihen tulokseen, että Autoilona mahtuu pienenä radiona edelleen omalle paikalleen radiohyllyssä. Huonosti korjattua radiotahan ei kehtaa edes kaupitella, eikä taloustilanteeni kaadu yhteen tai kahteenkaan kiinni olevaan kymppiin. Sitä paitsi paristokäyttöisenä tällä lähestulkoon esihistoriallisella autoradiolla voikin kuunnella vaikka sähköttömässä pihamökissä, jossa tapaan ennen pehkuihin painumista kuulostella juurikin kreikkalaisia kansansäveliä. Autoilonan kanssa oppi taas yrityksen ja erehdyksen kautta jotain radiotekniikasta, ainakin asteikkolangan vaihtamisesta. Ja ompahan talvi-illoiksi jotain tekemistä puhdistaa loputkin hapettumat, vaihtaa palanut merkkivalopolttimo ja sovitella pitempää karhunsiimaa paikalleen!

[Total: 0    Average: 0/5]

Marraskelit 17.11.-21.11.

Kuten useimmat varmaan tietävätkin, marras merkitsee yksinkertaisesti kuollutta. Niin kuukauden nimen kuin kelienkin yhteydessä. Tämänkertaisen jorinan otsikkoa ei kauaa tarvinnutkaan pohtia, sillä transatlanttiset yhteydet olivat keskiaalloilla vaihteeksi täysin poikki. Eurokelit sen sijaan tuntuivat ihan mukiinmeneviltä.

Rankka radioharrastaminen alkoi tällä erää keskiviikko-torstai -akselille ajoitetulla kirjahyllyn kokoamisella johon tämän jälkeen yritin esteettisesti sijoitella radiolaitteita ja oheisroippeita. Torstai-iltapäivästä vastikään maistraattiin perustamisilmoituksensa jättänyt Radioaktiiviset ry. aloitti mahtipontisen toimintansa ekskursiolla Petäjäveden radio- ja puhelinmuseoon. Vierailu oli mielenkiintoinen kaikin puolin ja allekirjoittaneelle peräti ensimmäinen kerta, tuleehan museolle matkaakin melkein 40 kilometriä Uuraisilta. Osallistujia saatiin yksi autolastillinen (50% naisia!). Paluumatkasta pimeällä testailtiin Blaupunkt -autoradion keskiaaltoherkkyyttä. Yllättäen asemia tuli pitkin Eurooppaa ja kohtuu hyvällä signaalilla. Esimerkiksi 954 Cro2 Praha tuli täysin ohjelmakuunneltavasti soitellen Alfan henkeen sopivaa mukavaa italoiskelmää. Pian tuli nakuteltua kuitenkin taajuudelle 549, mikä sopi paljon paremmin keskisuomalaisten teiden kuntoon ja talvisiin maisemiin…

Varsinaisena viikonloppuna opiskelun ja rentoutumisen ja kaupunkielämän stressikiemuroiden nollaamisen ohella oli aikaa myös kevyelle keskiaaltokuuntelulle, tällä kertaa hyvin eurooppapainotteisesti. Sen verran rankasti, että nauhuri alkaa vähitellen vedellä viimeisiään.

747 19.11. 0615 HOL: Radio 5, Zeewolde. Säätiedotus, musiikkia ja ”Radio Vijf” -kuulutus.
1251 19.11. 0721 HNG: MR6, Nyiregyháza. Soitteli Natalie Imbruglian ”Thorn”:in ja kuulutti simppelisti ”Em Er Hot” ilman paikallisuusmainintaa. Hat on unkariksi ilmeisesti numero kuusi.
1350 19.11. 0725 HNG: MR6, Györ. Keveää musiikkia ja samanlainen kettinki-ID täältäkin.
1422 20.11. 0942 D: Deutschlandfunk, Heusweiler. Mihinkään ei voi luottaa enää. Kuivuuden ja asiallisuuden huipentuma DLF rytkytti Billie Jeania menemään. Antenne Saarin paikalla (1179) messusi jälleen tuttu ja turvallinen romanialainen. Eipä tämänkään päiväkuuluminen indikoinut tuosta puuttuvasta saksalaisesta.
1431 20.11. 2352 DJI: Radio Sawa, Dorale.
1530 19.11. 0736 ROU: Radio Romania Actualitati, Radauti. Eikä jälkeäkään Constantasta, vieläkään…
1557 19.11. 0636 G: Gold, Northampton/Southampton. Ketjukuulutusta parempaa ei tarttunut korviin. Taajuuden ranskalainen oli ihmeen vaisuna.
1602 19.11. 0707 HOL: tent. Radio Waddenzee, Pietersbierum. ”Go west” ja hollanninkielinen kuulutus. Jaakko-kultaa espanjaksi hoilaillut mieskään ei paljastanut työpaikkansa nimeä
1629v 21.11. 0130 GRC: UNID. Antoi puhelinnumeroksi 6972400390 (eksi enenindaefta dhio saranda midhen tria eneninda). Aseman nimen koppaamiseen huono audio antoi heikot mahdollisuudet, eikä terveisiäkään saati tekstiviestiä tuntunut heltiävän takaisin. Hyvän yön toivotukseen livevastaus sentäs – ja myöhemmin oli tullut vielä SMS ΚΗΜΗΘΗΚΕΣ; – nukutko?. Oliskohan sitä päässyt livelähetykseen juttelemaan mukavia? Kreikkalaisten kuuntelussa on vielä jotain mystiikkaa ja samaa syyhyttävänjännittävää fiilistä kuin ihan kersana..
1635LSB 19.11. 2304 NOR: Bodø Radio. Identtinen ilmatiedotus samaan aikaan 1695LSB.
1636.5 19.11. 2322 HOL: Radio Vrolijke Mijnwerker. Itäisestä osasta kuulemma.
1645 19.11. 2255 HOL: Radio Moonlight. Kuulutuksen mukaan ”vanuit Groningen”. Raportoi 2340 Monte Carlolle. Muita hollolan piraatteja ainakin taajuuksilla 1630, 1655 ja 1665!
1646 21.11. 0014 HOL: Radio Vrolijke Mijnwerker. Jodlausta tänään täällä!
1653v 20.11. 2330 HOL: Radio Barones, Ruurlo. Lueskeli saapuneita tekstiviestejä yms.

Turkuun ajellessa sunnuntai-illasta Alfan autoradioon sieppautui puolen Euroopan signaaleja. Ainakin BBC World Service 1260, France Bleu Alsace 1278, Ceský Rozhlas 2 Praha 954 ja Radio Romania Actualitati 1179 viihdyttivät ajomatkaa. Taitaa olla pahimman asteen koukuttuminen kyseessä, kun enää autossakaan ei voi kuunnella ns. tylsiä suomiasemia 😀

[Total: 0    Average: 0/5]

It’s all about the ID

Raastavassa kohinassa Radio Târgu Mures soitteli vuodenvaihteen keleistä kertovan biisinkin, eipä tähän paljoa lisättävää ole.

Sometimes,
I find another signal between am band
When I realize the crazy things they do
It makes me feel ashamed to be awake
It makes me wanna go to bed and sleep

It’s all about the ID
It’s all about the dum dum duh dee dum dum
I don’t think its funny
To hear it fade away

It’s all about the ID
It’s all about the dum dum duh dee dum dum
And I think I got it all wrong anyway

We find strange ways of proving them how did we really hear
When in fact we just don’t seem to hear at all
This noisy speak is fading out of bands
So tell me how I failed to identify

It’s all about the ID
All about the dum dum duh dee dum dum
I don’t think its funny
To hear it fade away

It’s all about the ID …
 
 

[Total: 0    Average: 0/5]