Press "Enter" to skip to content

AM- ja FM-kuuntelun suhteesta

Ensimmäisekseenkin HF-diksaaminen elää kohdallani hyvin hiljaista aikaa. Kuuntelu keskittyy satunnaisiin piraattikuulosteluihin ja lopettavien eurooppalaisten mw-asemien kuulosteluun. Näitä once-in-a-lifetime feeliksiä kun pystyy keräämään ”antiikkimodulaation” (AM) alueella enää vain tällä keinoin. On eksoottista kuunnella maapiraatteja koska niiden lähetykset ovat taatusti uniikkeja, aseman toiminnan loppuminen voi olla hyvinkin yllättävää tai asema voi parhaassa tapauksessa olla jopa kokonaan uusi jota ei ole ennen kuultu kotomaansa ulkopuolella. Sellainen oli mm. Radio Colorado Kever Pohjois-Hollannista. Sydämen syke oli tavallistakin tiheämpi, kun sain sms-vastauksessa vahvistuksen ettei heidän ohjelmiaan ennen olekaan kuultu ”buitenland” eli siis ulkomailla. Toinen feelistelyn kohde ovat sitten lopullisesti tai toistaiseksi vaikenevat taajuudet, kuten esimerkiksi vaikkapa Yleisradion lopetus Espoon keskiaaltoasemalta. Tieto siitä että tilanne on ainutlaatuinen, pakottaa melkein kuuntelemaan. FM-kuuntelu tarjoaa samanlaisia tunnelmia lähestulkoon aina. Oikukkaat kelit tarjoavat uniikkeja asemia, tai edes jokseenkin harvinaisia asemia, joilta voi raportointikikkoja käyttämällä saalistaa jopa FFF-tasoisia vastauksia. Tämä ainutlaatuisuuden tunne kohottaa FM-kuuntelun monesti perinteistä HF-kuuntelua arvostetummaksi.

AM-alue ei tarjoa niinkään sykähdyttäviä tilanteita vähällä vaivalla. Yleensä kelit ovat varsin asettuneita suurille alueille ja samat asemat kuuluvat aamusta toiseen. (Tai illasta toiseen). Pienille alueille keskittyneiden kelien täysipainoiseen hyödyntämiseen vaaditaan suurtakin antennifarmia. FM-kuuntelussa vastaanottimen oma piiskakin piisaa tähän tarkoitukseen tuoden kelien vaihtelun ja sen mukaisen jännityksen helposti esille. Tiivistettynä ajatelmana jätämme Sangeanin piiska-antennillaan nauhoittamaan taajuutta 99.0 MHz vartiksi kun käymme inhimillisillä tarpeilla jääkaapin ja parvekkeen seutuvilla. Nauhalta paljastuu helpostikin viisikin asemaa jotka feidaavat keskenään. Asemista ehkä kaksi tai kolme tunnistuu mutta muut jäävät hauskoiksi kokemuksiksi. Jätämme samaisen laitteen puoleksi tunniksi nauhoittamaan taajuutta 1390 AM. Nauhalla kuuluu koko aamun WEGP:n ohjelmaa. Välillä saattaa töhähtää Fe y Alegria. Tietysti tuostakin taajuudesta voi kerätä koko liudan hienoja feidailevia kuulutuksia, mutta piiskalla siihen ei pysty vaan siihen saattaa tarvita jo Lapin keikkaa ja pientä lankaa.

FMDX:n suosion kasvu perustuu mielestäni osin tähän seikkaan. Perinteinen kuuntelu tarjoaa kuitenkin edelleen osa-alueita joita FM:llä ei voi havitellakaan tavoittavansa. Ohjelmien värikkyys on yksi niistä, sillä Eurooppa on kaikessa yhtenäisyydessään tai epäyhtenäisyydessään kuitenkin pitkälti länsimainen ja harvat Aasian ja Pohjois-Afrikan kontaktit eivät runsaammin pakkaa sekoita. Kumpikin puoli kuitenkin täydentää toisiaan. Tämä asiasta näin yleisellä tasolla. Henkilökohtaisemmin allekirjoittanut on luopunut lainaamastaan liikennevastaanottimesta ja kiittää Hannu I. Perttulaa kärsivällisyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta. Antenneista luopuminen tapahtui vasten tahtoani, toisen katkaisivat hirvet (tai tuuli) ja toisen asumattomalle umpitielle eksynyt kuorma-auto, minkä yli Aasian suunnan lanka eteni. Viimeistään nyt metsänharvennuksissa kumpikin lanka olisi tullut tiensä päähän. Uudesta kalustosta ei ole suunnitelmiakaan vaan aion keskittyä lähinnä FM-kuunteluun jonka saralla on vielä helppoa ammennettavaa ja vanhojen AM-fuppien lähettelyyn, mikäli uusia ei piiska-antenneilla enää kuulu.

Click to rate this post!
[Total: 0 Average: 0]

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *